Kalmin suku

Kalmin suku Turussa 1400-1500 -luvuilla

Kalmin suvun alkuperäinen sukunimi oli Skalm, joskin nimen kirjoitusasu vaihtelee hieman riippuen käytettävästä kielestä ja kirjoittajasta. Ensimmäinen viittaus Skalm-sukuun löytyy vuodelta 1416, jolloin Hausenin kirjassa "Finlands Medeltidssigill" on maininta Magnus Skalmin porvarisinetistä. Paljon merkittävämpi on Ruotsin kuningas Kristian I:n kirje rälssivapaudesta, joka annettiin 1461 Lasse Skalmille (Laurens Skallme). Tämä merkitsi pysyvää aatelisarvoa Lasse Skalmille ja hänen jälkeläisilleen. Lasse Skalm toimi myöhemmin (1501) myös Turun pormestarina samoin kuin aatelismies Eerik Skalm (1524).

Skalm-suku omisti 1400-1600 -luvuilla useita maatiloja Turussa ja lähiseuduilla. Rövarnäsin herra Lasse Skalm sai 1461 verovapauden Paraisten Atussa oleviin tiloihinsa ja omisti myös muita maatiloja. Henrik Antinpoika Skalm omisti 1540-luvulla Uittamon tilan ja Korppoolaismäen Turussa, jotka olivat Aurajoen itäpuolella olevat merenrantatilat. Korppoolaismäki vaihdettiin 1556 Raision Luolajan tilaan. Henrik Skalm omisti myös Vahdolla kaksi tilaa ja Kuloisten tilan Raisiossa. Eerik Skalm omisti Liedon Ylä-Vääntelän ja Nousiaisten Kirvelän ja lähikunnissa useita tiloja. Paraisilla Skalmit omistivat 1600-luvulla Storgårdin ja Bollbölen tilat. Hans Lassenpoika Skalmin omistama Paristen Kårlaxin tila oli siirtynyt hänen tyttärensä Marian kautta Anckarfjellin suvulle 1500-luvun puolivälissä.

Skalm-suku katosi vähitellen Turun lähistöltä. Vain Paraisten haara säilyi 1700-luvulle, mutta sekin sammui 1700-luvun jälkeen.

Suvun siirtyminen Karjalaan (1500-1600 -luvut)

Lasse Skalmin pojanpojanpoika Hannu Skalm toimi 1500-luvun puolivälissä Äyräpään voutina ja kuningas Kustaa Vaasan venäjäntulkkina. Hän toimi myös Viipurin linnan päällikkönä 1570-luvulla. Hänen poikansa Juhana Skalm, joka oli naimisissa Viipurin linnanpäällikön Antti Sabelfanan tyttären Kaarinan kanssa, omisti Viipurin maalaiskunnassa Kylliälän ja Andreassa Pullilan. Heidän poikansa Antti Skalm omisti Jääsken Kavantholman ja Perniön Heikkilän. Antti Skalm toimi vuosina 1609-1612 Jääsken ja Ruokolahden voutina. Hänen pojistaan Juho omisti Kavantholman, Antti oli ratsumestari ja myös Lasse oli sotilasuralla. Aateliskirjojen mukaan tämäkin sukuhaara kuihtui nopeasti eikä sillä ollut miespuolisia jälkeläisiä enää 1700-luvulla.

Suku Karjalassa 1700-1900 -luvuilla

Vaikka aateliskirjat kadottavat Skalm-suvun jäljet, niin ne löytyvät uudestaan 1700-luvulla alkaneista dokumenteista. Syntyneiden luetteloista, rippikirjoista ja muista lähteistä nähdään, että 1600-luvun lopussa oli Muolaan (Heinjoen) Kopralassa kaksi tilaa, joista toisen omisti Tuomas Skalm, jonka poika Yrjö Skalm muutti Pilppulan kylään 1750-luvulla. Toisen tilan omisti Juho Skalm, jonka poika Matti Skalm (1688-1768) jatkoi isänsä jälkeen tilan pitämistä. Sukunimi muuttui 1700-luvulla vähitellen muotoon Kalmi, joskin eri lähteissä löytyy useita muotoja (Skalm, Skalmi, Skallmi, Calm, Kalm, Kalmi, Kallmi). Tuomas Skalmin jälkeläisistä osa muutti 1700-luvun lopussa Kivennavalle. Juho Skalmin jälkeläisistä osa pysyi Kopralassa sotiin asti, osa muutti lähipitäjiin (mm. Muolaa, Rautu ja Äyräpää).

Suku jatkosodan jälkeen

Kalmin suku asui talvisodan alkaessa lähes kokonaan Kannaksella. Poikkeuksena olivat v. 1902 Amerikkaan (New Finland, Saskatschewan, Kanada) muuttaneen Tahvo Kalmin jälkeläiset, joita nykyisin on yli sata eri puolilla Kanadaa ja Yhdysvaltoja. Sodan jälkeen Kalmin suku hajosi ympäri Suomea. Perussyynä oli Kannaksen eri pitäjien asukkaiden asukkaiden siirtyminen omiin kohdealueisiinsa. Heinjokelaiset menivät Vihdin seuduille, Äyräpääläiset Lahden lähistölle, Rautulaiset Huittisiin jne. Toisena syynä oli sodan jälkeen tapahtunut nopea teollistuminen, jonka takia siirryttiin yleisesti maalta kaupunkiin. Kalmin sukua löytyy yli 60 kunnan alueelta ympäri Suomea Helsingistä Kemijärvelle ja Porista Imatralle.

Nykyisin elävistä Kalmi-nimisistä kaikki ovat Tuomaan tai Matti Juhonpojan jälkeläisiä. Sukututkimuksissa on löytynyt Tuomas Skalmin jälkeläisiä noin 200 henkeä ja Matti Juhonpoika Skalmin jälkeläisiä yli 700 henkeä. Lisäksi on alle sadan hengen sukuhaara, jonka esi-isä on Antti Kalmi . Näistä Kalmi-nimeä käyttää noin sata henkeä.